Eero Grundström on raumalaissyntyinen 30-vuotias kansanmusiikin varttia-vaille-maisteri, joka ei ole oikein koskaan osannut päättää mitä alkaisi isona tehdä. Siksipä mukaan on tarttunut kaikenlaista ohjelmistoa ja vaikutteita eri musiikkityyleistä. Soitosta paistaa kuitenkin aina läpi kansanmuusikkous ja perinnetietoisuus, olipa kyse pelimannimusiikista, vapaasta improvisaatiosta tai katusoitto-trubduuritoiminnasta. Nykyisin Eero on laajasti kansanmusiikin, improvisaation, laulelman, teatterin, mykkäelokuvan ja katusoiton piirissä toimiva musiikin sekatyöläinen.

Huuliharpun, pianon, sähkösoitinten ja säveltämisen parista Eero palaa aina omimpaan soittimeensa: harmooniin, jonka käyttöä soolosoittimena hän laajentaa aina vain kummallisempiin suuntiin. Puinen, villainen, karhea, vino ja lempeä ääni tuntuu ihmisen kokoiselta. Se panee vastaan sopivasti ja johdattaa asiat aina omaan suuntaansa.

Sommelossa kuullaan arkaaista ja pelimannihenkistä perinnemusiikia harmoonilla ja huuliharpulla, improvisaatiota, sekä laulua kaalenlauluista bluesiin.

Ilona Korhonen on monella taholla uurastava musiikin moniottelija; laulaja, säveltäjä, tutkija ja opettaja. Paraikaa häntä työllistävät oman taiteellisen tohtorintutkintonsa opinnot Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolla. Viime vuosina hän on työskennellyt muun muassa nuotintajana Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran runolaulututkimusprojektissa sekä Vantaan kamarikuoron taiteellisena johtajana.
www.ilonakorhonen.com

Pauliina Syrjälä on Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolta valmistunut muusikko. Pääinstrumentteinaan hän soittaa erilaisia kanteleita. Soolourallaan Syrjälä on keskittynyt kanteleensoiton tikkutyyliin sekä sen pohjalta uusien soittotapojen kehittelyyn. Lisäksi hän musisoi mm. Vonkale-duossa yhdessä Ilona Korhosen kanssa sekä Orota ja Sytyke -yhtyeissä.
www.pauliinasyrjala.com

Maija Karhinen-Ilo on Sibelius-Akatemiasta valmistunut kansanmusiikin ammattilainen joka toimii soittajana, laulajana ja opettajana. Kiinnostus useisiin soittimiin, lauluun ja tanssiin on vienyt hänet mukanaan monipuolisiin projekteihin. Tällä hetkellä kaikkein läheisimpiä ovat laulamisen erilaiset muodot. Hän esiintyy vakituisesti yhtyeissä Freija, MeNaiset ja Duo Haitara. Maijan tapaa usein myös lastenkulttuurin parissa, mm. Nukketeatteri Sampossa ja Hullu Pöllö -ryhmän esityksissä.

Satuooppera Köyhä veli ja pohatta veli perustuu vienalaiseen satuun, joka on elänyt suullisena perintönä vuosisatojen ajan. Satu kertoo rehellisyydestä ja ahneudesta sekä niiden seuraamuksista. Sadun toisintoja Vienan Karjalassa on tallentanut Markku Nieminen, joka on muokannut niiden pohjalta sekä kirjallisen version että satuoopperan libreton. Oopperan on säveltänyt Heikki Valpola. Siinä esiintyvät näyttelijä Hanna Hurskainen ja muusikko Liisa Huttu-Hiltunen sekä nuket. Ohjaus on Pirkko Uiton. Lavastuksen ja nuket ovat taiteilija Vilma Metterin käsialaa. Köyhä veli ja pohatta veli on Juminkeon tuotantoa.

Heikki Laitinen on Sibelius-Akatemian kansanmusiikin professori. Muusikkona ja säveltäjänä hän liikkuu sujuvasti eri musiikkien ja monenlaisten poikkitaiteellisten produktioiden parissa. Aloitettuaan klassisen ja kansanmusiikin parissa hän erikoistui 1980-luvulla improvisoituun musiikkiin ja sen pedagogiseen merkitykseen ja oli mukana perustamassa vaihtoehtoisen musiikkipedagogiikan projektia. 90-luvulla hän keskittyi uudenlaisen ihmisääni-ilmaisun kehittämiseen ja osallistui useimmiten sävellystensä esittämiseen. Nykyisin Laitisen sooloteokset ja lukuisat improvisatoriset performanssit ulottuvat arkaaisesta kalevalaisesta runolaulusta kokeellisen ääni-ilmaisun ja äänenmuokkauslaitteiden yhdistelyyn.

Hodi! -teos koostuu tansanialaisen Arnold Chiwalalan sävellyksistä ja runoista. Arnold Chiwalala on Tansanian valtion Bagamoyon maailmankuulun taidekoulun kasvatti, joka nyt opiskelee Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolla. Chiwalala vastaa esityksen käsikirjoituksesta ja ohjauksesta. Tanssia, laulua, kantelemusiikkia ja kerrontaa yhdistävä monikulttuurinen teos on alun perin tehty Chiwalalan taiteellista tohtorintutkintoa varten.

Arnold Chiwalala: sävellykset, runot, käsikirjoitus ja ohjaus, laulu, tanssi, kantele ja rummut
Aliko Mwakanjuki: laulu, tanssi ja rummut
Menard Mponda: laulu, tanssi ja rummut
Taito Hoffren: laulu ja tuuba
Topi Korhonen: kitara, trumpetti, rummut ja laulu

Pole Pole esittää tansanialaisesta perinteestä ammentavaa musiikkia. Yhtyeessä musisoivat tansanialainen Arnold Chiwalala (kantele, huilu, rummut, laulu ja tanssi) ja Topi Korhonen (kitara ja laulu).
Verkkosivut: Pole Pole

Kaksi lauluyhtyettä, suomalainen MeNaiset ja mordvalainen Toorama kohtasivat yli kymmenen vuotta sitten laulaen. Syntyi sointi, joka kosketti, vavisutti ja vaivutti herkkään hurmioon. Konserteissa MeNaiset ja Toorama laulavat yhdessä ja erikseen sekä perinteisiä, että perinteen pohjalta syntyneitä uusia sävellyksiä ja sovituksia.

MeNaiset:
Eila Hartikainen
Maari Kallberg
Maija Karhinen-Ilo
Anneli Kont-Rahtola
Sirkka Kosonen
Anna-Kaisa Liedes
Outi Pulkkinen
www.me-naiset.net

Toorama:
Aleksei Aleksandrin
Juri Bujankin
Gennadi Dulkin
Vitali Prokin
Sergei Mineev

Kajaanista Helsingin kautta jo 1970-luvulla maailmanmusiikin kiintotähdeksi ponnistanut Sakari Kukko on yksi monipuolisimpia muusikkojamme. Hän liikkuu suvereenisti eri musiikkityylien välillä ja hänen soitinvalikoimaansa kuuluvat tenori- ja sopraanofonien sekä huilun lisäksi erilaiset bambuhuilut ja kosketinsoittimet.

Ilpo Saastamoinen on maailmanmusiikin pioneereja, soittajana, säveltäjänä, tutkijana ja pedagogina. Saamelaismusiikki on ollut hänen kiinnostuksensa kohteena jo kolmen vuosikymmenen ajan. Hän on tehnyt yhteistyötä yhden tunnetuimman joikujen taitajan, Nils-Aslak Valkeapään kanssa. Lisäksi Saastamoinen on soittanut mm. Soulset, Karelia, ja Pohjantahti -yhtyeissä sekä Piirpauke-yhtyeen alkuperäiskokoonpanossa yhdessä Sakari Kukon kanssa.

Von & Af -kahtue esittää vakavaa vähäpuheisesti yhdellä iskulla.

Taito Hoffrén: Torvet
Eero Grundström: Vapaalehdykät

Sattuma on kansanmusiikkiyhtye Petroskoista, Venäjän Karjalasta. Sattuma on perheyhtye, jossa soittavat isä-Dmitri ja poika Vladik Demin sekä isä-Arto ja tytär Eila Rinne. Sattuman isät ovat tunnettuja kansanmuusikoita mm. yhtyeistä Santtu Karhu & Talvisovat sekä Myllärit, eivätkä lapset ole sattumalta saaneet musiikillisia lahjojaan. Vuosia yhdessä kypsynyt yhtye on lyhyessä ajassa valloittanut konserttilavojen yleisön niin Venäjällä, USA:ssa kuin Suomessakin.

Sinfonietta Lentua syntyi kapellimestari Jukka-Pekka Kuuselan perustamana vuoden 2000 Uuden Vuoden konserttia varten. Sen soittajisto koostuu puoliksi Petroskoin konservatorion ammattiopiskelijoista ja puoleksi kainuulaisista, pääosin nykyisistä ja entisistä kuhmolaisista soittajista. Uhtuan konsertissa solisteina ovat viulutaiteilija Anatoli Melnikov ja kanteletaiteilija Juri Gladyshev.

Jarmo Romppanen on kokenut muusikko ja opettaja. Pääinstrumenttinsa mandoliinin ohella hän soittaa mm. pitkähuilua. Hän on ollut opettajana useilla kursseilla ja Porvoonseudun musiikkiopistossa, missä hän johtaa Lieto-yhtyettä. Lisäksi Romppanen on toiminut kyläpelimannina Uudellamaalla ja on muusikkona Plektronite ja Kouon Frouva  yhtyeissä.

Sommelo -kansanmusiikkijuhlan taiteellinen johtaja Taito Hoffrén on vuonna 2005 Suomen arvostelijain liiton Kritiikin kannuksilla palkittu monipuolinen musiikin ammattilainen. Hoffrén on toiminut säveltäjänä, muusikkona, äänisuunnittelijana ja äänittäjänä. Hän on tullut tunnetuksi myös runolaulun ja erityisesti Arhippa Perttusen runojen taitajana.
www.aania.fi
Runolauluesityksiä: Arhippa stadissa - www.runolaulu.fi/video/

Maari Kallberg on muusikko, jolla on tutkimuksellinen ote musiikin tekemiseen. Hän on työskennellyt Kuhmon musiikki-instituutin kansanmusiikkiprojekteissa sekä esiintynyt laulajana Suomessa ja ulkomailla. Kallberg tutkii vienankarjalaista joikua taiteellisissa tohtorin opinnoissaan Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolla.
www.maarikallberg.net

Jari Komulainen on Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolta vuonna 2001 valmistunut musiikin maisteri. Hänen soittimiaan ovat erikokoiset harmonikat ja huuliharput. Komulainen toimii opettajana Pakilan musiikkiopistossa, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa ja Joensuun konservatoriossa, sekä Hiiden opistossa Vihdissä. Muusikkona hän toimii pääasiassa teatteri-, kansantanssi-, iskelmä- ja viihdemusiikin saralla.

Veikko Määttä on kuhmolainen itseoppinut muusikko. Hän aloitti soittamisen jo 1950-luvulla haitarilla, mandoliinilla, kitaralla ja muilla peleillä mitä sattui saamaan, aluksi itsekseen, taitojen karttuessa tansseissa ja juhlissa. Tällä hetkellä hänen pääinstrumenttinsa on syntetisaattori, mutta haitarikin pysyy käsissä. Veikko tekee itse lauluja, tunnetuimpia niistä ovat Taina Sorsan runoon tehty valssi Kainuun helmi, Yö Tuupalan saunassa, Pajakkakosken humppa ja Kaarneenkosken jenkka sekä Maija Tähkävuoren runoon tehdyt laulelmat Ahvenpoika ja Tule Lentualle.

Rauno Nieminen on soitinrakentaja ja muusikko, joka on toiminut Ikaalisten Käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa soitinrakennuksen opettajana vuodesta 1984 lähtien. Rauno Nieminen on kirjoittanut useita kirjoja ja artikkeleita soitinrakennuksesta ja soitintutkimuksesta. Tällä hetkellä hän tekee väitöskirjaa Sibelius- Akatemian kehittäjäkoulutuksessa, aiheenaan jouhikko.
www.raunonieminen.com

Pekko Käppi on säveltäjä, laulaja ja jouhikonsoittaja. Hän on ollut mukana useissa kansanmusiikkiyhtyeissä kuten Loksutadassa, Biedermeier pojkarnissa ja Äijässä, sekä erilaisissa teatteriproduktioissa. Käppi on ollut tuottamassa Hiien Hivuksista -jouhikkolevyä.

Johannes Heikkilä on toiminut Kaustisella Kansanmusiikki-instituutissa koulutusohjaajana 1980-luvulla. Hän on koulutukseltaan lastentarhanopettaja ja toimii tuntiopttajana erityiskoulussa. Johannes on viisikielisen kanteleen ekspertti ja Teppanana Veljien nuorempi veli.

Marina Wdovitsina on loitsujen ja runolauluperinteen taitaja. Nämä perinteenlajit hän on oppinut omalta äidiltään. Hän on kotoisin Vienan Karjalasta, Kuren kylästä.

Runolaulaja Jussi Huovinen Suomussalmen Hietajärvestä on elävä lenkki vuosisataisessa suullisen perinteen ketjussa. Hän on oppinut runolauluja ennen kaikkea äidiltään Oksenie Huoviselta ja starinoita isältään Iivana Huoviselta. Jussi on myös taitava pelimanni. Hän soittaa kanteletta, viulua ja haitaria.

Jekaterina Korkina syntyi Voronjassa, Kuolan niemimaalla. Kylä on myöhemmin jäänyt säännöstelyn vuoksi veden alle, ja asukkaat ovat pääosin siirtyneet Lovozeroon. Jekaterina Korkina on kolttasaamelaisten luvvit-perinteen taitaja.

Helmi Rekina on syntynyt Luusalmessa, Vienan Karjalassa. Hän oppi jo lapsena äidiltään vienankarjalaista joikua, erittäin harvinaiseksi käynyttä kansanlaulun lajia.

Pekka Huttu-Hiltunen on Juminkeko-säätiön tutkija-muusikko ja projektin johtaja, joka valmistelee parhaillaan väitöskirjaa Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolle länsivienalaisesta runolaulusta 1900-luvulla.

Janne Seppänen on suomussalmelainen musiikintutkija ja muusikko. Hän työskentelee tällä hetkellä Juminkeon Kansan Musiikki -projektissa ja valmistelee väitöskirjaansa Jyväskylän yliopistoon musiikkitiedonhakumenetelmistä digitaalisissa kansanmusiikkiaineistoissa. Seppäsen pääinstrumentti on kitara.

Salla Seppä on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta kuhmolaistunut pohjalainen laulaja. Juminkeko-säätiön tutkija-muusikon tehtävien ohella Seppä ohjaa ja opettaa kainuulaisia kansanmusiikkiryhmiä lapsista aikuisiin. Sommelossa Salla Seppä vastaa lasten koulutuksesta sekä esiintyy yhdessä mm. petroskoilaisen Sattuma-yhtyeen kanssa.

Minna Seilonen opiskelee Sibelius-Akatemiassa pääaineenaan musiikkikasvatus. Hän on toiminut monipuolisesti musiikin eri osa-alueilla viulistina, laulajana, pianistina ja kansanmuusikkona. Hän ohjaa kansanmusiikkiyhtyettä ja Kuhmon kesämuusikkotoimintaa kesällä 2007. Minna säveltää ja sovittaa yhdistellen luovasti kansanmusiikkia ja vaikutteita muista musiikin tyyleistä.

Paula Karppinen on kuhmolaissyntyinen Joensuun yliopistossa opiskeleva hanuristi. Harmonikan soittoa hän on opiskellut Kuhmon Musiikkiopistossa, Joensuun konservatoriossa, sekä Rääkkylässä kansanmusiikkilinjalla. 5-rivisen soiton lisäksi lähellä sydäntä ovat 2-rivinen ja laulaminen. Sommelossa Karppinen vastaa lasten harmonikkaopetuksesta.

Svetlana Staskoit tuntee laajasti vienankarjalaista ja erityisesti uhtualaista perinnettä. Hän toimii Uhtuan museon hoitajana sekä Juminkeko-säätiön Runolaulun juuret ja versot -hankkeen työryhmän paikallisena johtajana. Hän on suorittanut kaksi akateemista loppututkintoa, historian ja kansanperinteen alalta.

Valentina Saburova on erittäin kokenut kulttuurityöntekijä, joka johtaa mm. maineikasta Hepokatti -ryhmää. Hän on toiminut pitkään myös Kalevalan kansanteatterin ohjaajana. Hän työskentelee tutkija-muusikkona Juminkeko-säätiön Runolaulun juuret ja versot -hankkeessa Uhtualla.

Arina Timonen on koulutukseltaan musiikinopettaja. Viime vuosien aikana hän on ollut Vienan Karjala
-lehdessä toimittajana. Hän toimii tutkija-muusikkona Juminkeko-säätiön Runolaulun juuret ja versot -hankkeessa Uhtualla.

SAMAAMAATA- Rooted in Kainuu
16.6.-12.7.

Näyttelykokonaisuus esittelee kahden syntyperäisen kainuulaisen naistaiteilijan Salla Rautiaisen ja Jaana Bombinin teoksia. Sotkamosta kotoisin olevan, nykyisin Saksassa asuvan Rautiaisen valokuvien lähtökohtana on ihminen ja hänen suhteensa luontoon. Kajaanissa työskentelevän Bombinin kiviveistoksissa on vaikutteita luonnon lisäksi sekä kalevalaisista että universaaleista myyteistä.