Työohjelma


Työohjelma sisältää kansainvälistä työryhmätyöskentelyä, seminaareja, koulutusta ja taiteellista työtä, joilla pyritään sekä etnomusikologisen musiikintutkimuksen keinoin että taiteellisen tutkimuksen keinoin löytämään vastauksia kysymykseen, millaisia keinoja laulaja käyttää laulaessaan pitkiä kertovia lauluja. Tarkasteltavana ovat yhtäläisyydet ja erot runolaulussa, balladeissa ja bylinassa, erityisesti siinä miten laulua tuotetaan. Millainen osuus on luovuudella ja jonkinasteisella improvisaatiolla, ja mikä osuus on suoranaisesti muistilla. Miten luovaa prosessia voisi kuvata ja selittää?


Jo perinteisesti tutkimuskirjallisuudessa on ajateltu että runolaulu on generatiivinen kertovan laulun muoto, jossa laulaja ”luo” tarinan uudelleen laulaessaan. Tällä tarkoitetaan sitä, että hän ei välttämättä muista laulua sellaisenaan, yksityiskohdissaan, vaan rakentaa tarinan formuloista, osaamistaan säkeistä tai muodostaa uusiakin säkeitä osaamansa mitan puitteissa, ja tällöin laulusta ei välttämättä tule samanlainen toisella kerralla. Balladit on ajateltu muistettavan, ja laulajan on ajateltu muuntelevan sitä ainoastaan vahingossa, kun hän ehkä unohtaa jotakin. On kuitenkin ilmeistä, että laulamisen tekniikat eivät eroa toisistaan näin paljon: sekä runolaulussa että balladeissa on sekä muistinvaraista laulamista että uuden laulun luovaa tuottamista nyt-hetkessä (nuet). Ruotsalainen tutkija Susanne Rosenberg kuvaa laulamisen aikana laulajan tietoisuutta kahden tietoisuuden tason tapahtumana, jossa tietoinen ja kontrolloitu laulaminen ennakoi tulevaa noin 5-7 sekunnin aikaraamissa, ja sitä lyhyemmällä tasolla tietoinen kontrollointi ei ole mahdollista. Tällöin kuvaan astu nykyhetki, vaistonvarainen improvisointi, jota Rosenberg kuvaa käsitteellä nuet.


Runolaulussa laulajan on tulkittu tukeutuvan säkeiden tai sen osien, joskus jopa säettä laajempiin formuloihin, jolloin hän voi laulaessaan ottaa lainauksia muista lauluista, jättää jotakin pois, ja näin muodostaa laulun jokaisella laulukerralla uudestaan. Nyt on havaittu, että on mahdollista että balladeissa käytetään osittain samanlaista kerrontatekniikkaa, ja että myös balladilaulaja tuottaa laulunsa (ainakin osittain) uudelleen jokaisella laulukerralla. Balladi siis olisikin ollut olennaisesti enemmän generatiivinen, eli uutta luova laulutapa, kuin aikaisemmin on yleisesti ajateltu.


Oman lisänsä kertovan laulun keinovalikoimaan tuo venäläinen bylina-perinne, jonka suhdetta esimerkiksi runolauluun o hyvin vähän tutkittu. Bylinaa on laulettu venäjänkielisellä alueella Karjalassa, hyvin lähellä niitä alueita joilta on tallennettu myös runolaulua. On todennäköistä, että bylina on vaikuttanut aunuslaiseen laulamiseen, myös aunuslaiseen runolauluun, ja päinvastoin. Todennäköisesti kertovat venäjänkieliset laulut ovat saaneet vaikutteita karjalaisista lauluista, myös runolaulusta. Erilaisten bylinan muotojen joukossa on perinteisesti laskettu olevan myös bylina-balladeja. Miten sen kerronnan tekniikat suhtautuvat yhtäältä runolaulun, toisaalta suomalaisen ja skandinaavisen balladin kerronnan muotoihin?


Tässä tutkimushankkeessa on tarkoitus paneutua kertovan laulun keinoihin runolaulun, balladin ja bylinan kautta. Onko niin, että kerronnan keinot, laulun tuottaminen tapahtuu samoilla tekniikoilla kaikissa näissä laulutraditioissa? Onko laulaen tapahtuvassa kerronnassa universaaleja malleja? Onko balladienkin esittäminen ollut enemmän improvisatorista, ennen kuin arkkiveisut ja kirjallinen muistiin merkitseminen yleistyivät? Voiko balladeista löytyä erityisen luovasti kertovia alalajeja, ja onko bylina vaikuttanut aunuslaiseen runolauluun ja päinvastoin?


Edellä kuvattua aihekokonaisuutta lähdetään käsittelemään sekä etnomusikologisen ja musiikkiantropologisen tutkimuksen menetelmin että tarkastelemalla arkistotallenteita, haastattelemalla laulajia kaikissa pohjoismaissa ja synnyttämällä kokeellisia tilanteita nykymuusikkojen kanssa. Hankkeeseen sisältyy myös koulutusta, joka toteutetaan kansainvälisenä, ja jossa keskitytään erityisesti produktiiviseen laulamiseen ja sen tekniikoihin. Aiheen ympärillä toteutetaan myös konsertteja.