Laulu kulttuurisena kommunikaationa

Proceedings from the Runosong Academy Jubilee Seminar, 8 - 10 October 2010

Laulu kulttuurisena kommunikaationa

Toimittaneet:

Pekka Huttu- Hiltunen
Janne Seppänen
Eila Stepanova
Frog
Riikka Nevalainen

Julkaisuvuosi: 2011
Kustantajat: Runolaulu-Akatemia ja Juminkeko
ISBN 978-952-5385-56-4
ISSN 1797-9838
 

Lue lisää: Laulu kulttuurisena kommunikaationa

Sommelon säikeitä - Runolaulu-Akatemian seminaarijulkaisu 2009 - 2010

Sommelon säikeitäToimittaneet:

Pekka Huttu-Hiltunen
Janne Seppänen
Frog
Eila Stepanova
Riikka Nevalainen

Julkaisuvuosi: 2011
Kustantajat: Runolaulu-Akatemia ja Juminkeko
ISBN 978-952-5385-55-7

 

Lue lisää: Sommelon säikeitä - Runolaulu-Akatemian seminaarijulkaisu 2009 - 2010

Kantele, runolaulu ja itkuvirsi

Kantele runolaulu ja itkuvirsi

Toimittaneet:

Pekka Huttu-Hiltunen
Frog
Janne Seppänen
Eila Stepanova

Julkaisuvuosi: 2009
Kustantajat: Juminkeko ja Juminkeko-säätiön kansanmusiikkihankkeet
ISBN 978-952-5385-49-6, ISSN 1797-9838
122 sivua

Lue lisää: Kantele, runolaulu ja itkuvirsi

Sotkamon lauluja

Toimittaja: Janne Seppänen
Julkaisuvuosi: 2011
Kustantajat: Runolaulu-Akatemia & Juminkeko-säätiö

 

Kirjan laulut on tallennettu Sotkamosta ja sotkamolaisilta. Suuri osa niistä on tunnettu ympäri Suomea ja jotkut ovat edelleen elävä osa suomalaista lauluperintöä. Joukossa on kuitenkin myös joitakin alkuperältään sotkamolaisia lauluja, kuten Paakinmäen polkka.

Monet yleisesti tunnetuista lauluista ovat saaneet paikallisväriä sotkamolaisten käsittelyssä.

Länsivienalainen runolaulu 1900-luvulla

Kirjoittaja: Pekka Huttu-Hiltunen
Julkaisuvuosi: 2008
Kustantajat: Sibelius-Akatemia & Juminkeko-säätiö
ISBN 978-952-5385-46-5
ISBN 978-952-5531-46-6
ISSN 1797-9838
ISSN 0788-3757
439 sivua

 

Kuuden runolaulajan, muun muassa Domna Huovisen ja Jussi Huovisen, laulutyylin kulttuurisensitiivinen musiikkianalyysi. Huttu-Hiltusen väitöskirjatutkimus länsivienalaisesta runolaulusta on ensimmäinen tieteellinen väitöskirja Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolla.

Musiikkiantropologisessa tutkimuksessaan Pekka Huttu-Hiltunen on käyttänyt aineistona käsikirjoituksia ja äänitteitä perinnearkistoista, mutta myös omia haastatttelutallenteitaan ja päiväkirjamerkintöjään tutkimusmatkoiltaan noin kymmenen vuoden ajalta.