Pekka Huttu-Hiltusen väitöstilaisuus 17.1.2009

AddThis Social Bookmark Button

Musiikin maisteri Pekka Huttu-Hiltusen tohtorintutkintoon (tutkijakoulutus, Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osasto) kuuluva julkinen väitöstilaisuus pidettiin lauantaina 17.1.2009 klo 13.00 Sibelius-Akatemian kamarimusiikkisalissa (Pohjoinen Rautatiekatu 9, Helsinki). Vastaväittäjinä toimivat FL, MuT h.c. Anneli Asplund ja FT Risto Blomster ja tilaisuuden valvojana professori Vesa Kurkela.

Huttu-Hiltusen väitöstutkimuksen aihe on "Länsivienalainen runolaulu 1900-luvulla. Kuuden runolaulajan laulutyylin kulttuurisensitiivinen musiikkianalyysi". Musiikkitieteen alaan kuuluvassa, tutkimusotteeltaan musiikkiantropologisessa tutkimuksessaan Pekka Huttu-Hiltunen käyttää aineistona sekä arkistomateriaaleja (käsikirjoituksia ja äänitteitä) että ennen kaikkea omakohtaisesti hankkimaansa ainutkertaista aineistoa. Huttu-Hiltunen on tehnyt 1990-luvun puolesta välistä lähtien useita kymmeniä tutkimusmatkoja Vienan Karjalaan, haastatellut kymmeniä ihmisiä ja tallentanut alueen perinnettä, erityisesti lauluja.

Runolaulu on ollut keskeinen itämerensuomalaisen kulttuurialueen maailmankuvaa ja kulttuurisia merkityksiä välittävä kommunikaation muoto. Viimeisen sadan vuoden aikana sen alkuperäinen kulttuurinen funktio on asteittain vaihtunut toiseksi ja laulaminen on harvinaistunut myös läntisessä Vienan Karjalassa. Laulu ei kuitenkaan ole kokonaan sammunut. Vielä tänäänkin Vienan Karjalassa elää henkilöitä, jotka ovat oppineet lapsuudessaan vanhaa laulutapaa omilta vanhemmiltaan ja isovanhemmiltaan.

Kuuden runolaulajan, Anni Lehtosen, Domna Huovisen, Anni Tenisovan, Maria Feodorovan, Santra Remsujevan ja Jussi Huovisen runolaulujen analyysi osoittaa, että vaikka määrällisesti laulaminen 1900-luvun aikana on vähentynyt, siinä on sekä musiikillisen muodon että runomitan toteutumisen osalta selkeästi oma jatkuvuutensa.

Kaikkien kuuden laulajan repertoaariin sisältyy sekä yleistyypin että häälaulutyypin runolauluja. Yleistyypin laulut perustuvat neli-iskuiseen, viisivaihtoiseen sävelmään, jossa säkeen sisällä viimeinen iskuala (laulujalka) on harventunut. Häälaulutyyppi perustuu sekin neli-iskuiseen, yhdeksänvaihtoiseen sävelmään, jossa säkeen sisällä toteutuu kolme erilaista iskualaa (laulujalkaa). Erityisesti vanhemmilla laulajilla (Anni Lehtosella, Domna Huovisella ja Anni Tenisovalla) laulaminen näyttää perustuvan synkronoimattomaan, sävelkorkeuksiltaan vakiintumattomaan asteikkokäsitykseen. Nuoremmilla, 1900-luvun lopun laulajilla asteikkokäsitys on siirtynyt lähemmäksi diatonisia asteikkorakenteita.

Huttu-Hiltunen esittää tutkimuksessaan, että perinteisesti runolaulu perustuu ns. formulatekniikkaan. Sen mukaan laulaja synnyttää laulunsa sekä sävelmän että runon osalta jokaisen esityskerran aikana uudelleen, tukeutuen oppimiinsa sävelmän ja runon kantamuotoihin. Erityisesti 1900-luvun alkupuolen ja puolenvälin laulajilla laulut jäsentyvät vapaamittaisiksi säkeistöiksi, minkä tutkija katsoo liittyvän laulun tuottamistapaan. Laulua ei muisteta määrämuotoisena lauluna, vaan joustavasti toteutuvana kertomuksena sekä tapahtuma- ja merkityssisältöinä.

Pekka Huttu-Hiltunen (s. 1954) on kuhmolainen kansanmusiikin tutkija. Hän on kirjoittanut ylioppilaaksi Pudasjärven lukiosta vuonna 1973. Huttu-Hiltunen on valmistunut musiikinopettajaksi vuonna 1987 ja musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen osastolta vuonna 1994. Hän on työskennellyt koulun musiikinopettajana 1980- ja 90-luvuilla sekä Kuhmon musiikkiopiston rehtorina vuosina 1993-2006. Päätoimiseksi kansanmusiikin tutkijaksi hän siirtyi Juminkekoon, Kalevalan ja karjalaisen kulttuurin informaatiokeskukseen, vuonna 2006.

Huttu-Hiltunen on tehnyt tutkimusmatkoja Vienan Karjalan lisäksi myös muualle Karjalan tasavaltaan ja Luoteis-Venäjälle. Hän on johtanut lukuisia Kainuun ja Vienan Karjalan kansanmusiikkiin kohdistuvia tutkimuspainotteisia EU-projekteja. Hänen länsivienalaista runolaulua käsittelevä tutkimuksensa on ensimmäinen Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolta valmistunut tieteellinen väitöskirja.

Lisätietoja: Pekka Huttu-Hiltunen, puh. 044 2501395,
pekka.huttu-hiltunen(at)runolaulu.fi

>> Pekka Huttu-Hiltusen CV (doc)
>> Väitöstutkimuksen tiivistelmä (doc)
>> Abstract in English (doc)